keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Agility!

Viime torstaina pääsimme vihdoinkin aloittamaan kauan odotetun agilityn! Minulla oli mukana vain Topi tällä ensimmäisellä kerralla, koska Ryppy jäi kotiin potemaan tassujaan, joka näyttävät nyt varsin hyviltä - tai eihän se hyvältä näytä kun syylät ovat kuivuneet rupisiksi pahkuroiksi, mutta eivätpähän enää ainakaan arista.

Hieman minua etukäteen jännitti miten tämä touhu oikein taipuu meidän koirilta, kun en ole niille mitenkään systemaattisesti opettanut tottelevaisuutta. Tehtävät tehtiin vapaana, joten omien show-liikkeiden esittämiseen on tietenkin aina mahdollisuus. Mutta yllätyinpä täysin, koska Topi ei kertaakaan pyrkinyt muiden koirien luo, vaan jaksoi keskittyä minuun ja tehtäviin eivätkä sstuminen ja odottaminen tuottaneet ongelmia lainkaan! Kenttään, uusiin ihmisiin ja esteisiin totuttelemiseen menee varmasti oma aikansa, mutta voisin kyllä odottaa että Topi tulee tykkäämään tästä touhusta kovasti. Se on pehmeä koira, joten sen kanssa pitää olla mahdollisimman rohkaiseva ja unohtaa se ei-sana kokonaan.

Tutustuimme yksittäisiin esteisiin, hyppyesteeseen, putkeen, keppeihin ja puomiin. Toistoja tehtiin 3+3, ja sen jälkeen vaihdettiin estettä. Hyppyeste meni loistavasti! Putki oli hieman hankala ensin, koska Topi ei antanut meidän ohjaajan, Nooran auttaa vaan väisti aina putken edestä pois. Ryömin siis itse osaksi putkeen ja Topi tuli sitten namin perässä läpi. Lopulta viimeisinä kertoina kävelin putken ohi ja nakkasin namin sisälle, joten Topi meni hakemaan namia jolloin juoksin putken toiseen päähän ja kutsuin sen luokse. Se oli hyvä lopetus tälle esteelle. Kepit menivät ensin haparoiden, hyvin hitaasti edeten, mutta kun näin että jalalla voi ohjata koiraa keppien välistä, aloin päästä jyvälle miten sitä kannattaa harjoitella. Puomi taas oli niin pelottava, että Topi pysähtyi kesken nousun ja jäi siihen tärisemään. Noora kehotti minua kantamaan koira esteen loppupäähän alastuloon, joten me harjoiteltiin vaan sitten sitä. Kaiken kaikkiaan mulle jäi kova into muhimaan tämän kerran jälkeen, ja olen ihan varma siitä, että tästä kehkeytyy meille tosi hauska harrastus.

Ens kerralla Ryppykin pääsee mukaan. Mitähän siitäkin tulee... Voin hyvin kuvitella että Ryppy painaltaa pitkin kenttää häntä tötteröllä kun pääsee irti... Tai sitten ei, sehän saattaa yllättää minut ihan täysin!

Tässä hieman kuvia. Kuvat on ottanut ja copyrightin omistaa David Giraut. Merci pour les photos!

Ai tonne tötteröönkö pitäisi mennä...?

Esimerkin voimalla

Jee, se onnistui!

Ja lopulta sujuva suoritus!
Sitten seurataan silmä kovana muiden erinomaisia suorituksia...

Pujotellen

Jospa istumalla saisi välillä namia kun on tää niin rankkaa touhua

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Tassuvaivoja


Ryppy parka, sillä on nyt hieman epämukavaa, kun vasemmassa etu- sekä takatasussa on anturan vieressä syylä. Ihmettelin jo muutama viikko sitten, miksi koira välillä aristaa etu jalkaansa leikeissä, ja ehdin jo epäillä että se on nyrjäyttänyt varpaansa. Nyt kummastelen miksi en huomannyt tuota syyläksi nyt tunnistettua pattia aiemmin. Tutkin kyllä jalat, mutta en sitten riittävän tarkasti tai syylä oli vasta tuloillaan ja niin pieni, että sitä ei vaan näkynyt. Nyt jaloissa on selvät paukurat ja etujalan syylä on äitynyt koska pinta on mennyt rikki kerran jos toisenkin juoksuleikeissä. Syylien pitäisi lääkärin mukaan poistua itsekseen eikä vaiva enää uusiudu kun vastustuskyky on saatu. Tosin patit ovat hankalassa paikassa joten jos tassu tulehtuu niin sitten se on antibiottikuurin paikka. Nyt pitää putsata tassuja huolella ja laittaa sukka jalkaan ulkoilun ajaksi. Se vaan on perin hassua, että vaikka itse patti ei aiheuta suurempia ontumisia, mutta kun sukka on jalassa, niin eihän sillä jalalla voi astua lainkaan!

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Ryppy vs. luu

Topilla on luu......mutta Ryppy haluaa leikkiä...
Höh, yksinkö tässä saa leikkiä... Syödään sit luuta jos se on mielenkiintoisempi.


maanantai 11. toukokuuta 2009

Miehestä mittaa

Kävimme tänään Kartanolla mittauksessa. Pojat antoivat hyvin mitata, vaikka viime kerralla Kartanolla oli epämukavampi tilaisuus, jossa pistettiin. Topin mitaksi saatiin 50,8 cm, ja, yllätyspyllätys, Rypyn 51,9 cm. Niin se silmä vaan valehtelee, sillä olen aina luullut että Ryppy on pienempi kuin Topi. No, molemmat menevät uusintamittaukseen joka tapauksessa vuoden päästä. Näyttelyharjoituksiin ei tällä kertaa ehditty. Ensi viikolla sitten.

Eilen olimme mätsärissä täällä Viikissä. Esitin vain Topin, koska meillä on paljon petrattavaa. Pöytä oli vavistuttava paikka, mutta tuomari oli tosi kiva ja antoi pojan vaan seistä siinä, jutteli ja rapsutteli, kun kerroin että nyt ei pöytä ole oikein mieluisa. Muuten Topin kanssa meni ihan hienosti, päästiin punaisten ryhmään, mutta loppukehässä meidät käteltiin ulos.

Juu, ja se meidän kesäharrastus, paljastettakoon se nyt kun asia on varmistunut: pääsimme whippet-agilityryhmään ja aloitamme harjoitukset parin viikon päästä. Kalasatamaan on kesäksi tehty agilityrata (se oli nyt valmis kun metron ikkunasta näkyi kenttä jossa oli sinisiä esteitä), jossa treenaamme neljän muun hippetin kanssa.

maanantai 4. toukokuuta 2009

Viikonloppu Tampereella



Juna vei meidän vapun jälkeiseksi viikonlopuksi Tampereelle. Hämmästelen kyllä miten mukautuvaisia nämä koirat ovat, me emme ole matkustaneet koirien kanssa junalla kuin kerran (tai koko reissussa oli kolme junamatkaa, ehkäpä se riitti siedätykseksi) ja sekin joulukuussa. Molemmat laittaituivat stand by-moodiin kun pääsimme junaan ja viltti oli levitetty lattialle. Ei hötkynkötkyilyja vaikka vaunussa matkusti muitakin koiria. Ei ininää eikä vinkunaa eikä epämukavaa kiemurtelua.

Viikonloppu oli hivelevän lämmin. Lenkkejä tehtiin minun nuoruuden maastoissa Tesomalla ja löytyipä pari niitynplänttiä missä koirat saivat juosta vapaina. Kotikulmilla Helsingissä on sen verran aina vapaa-ajanliikuntaa harrastavia että näitä vapaanajuoksuja ilman aitoja ei ole voinut talven jälkeen harrastaa. Mieleen on tullut kerran jos toisenkin, että olisi kiva joskus siirtyä väljemmille vesille asumaan.