perjantai 21. elokuuta 2009

Ratatouhuja (kaahausta sekin)

Ryppy on nyt juoksennellut tiistaitreeneissä Kartanolla ja on harjoitellut pari- ja ryhmäjuoksua viime kertoina. Koiran kova leikki-into ja riehumisominaisuudet huomioon ottaen on kyllä jänskättänyt malttaako se keskittyä rättiin kaverin sijaan. Parijuoksu Pullan kanssa meni ihan mallikkaasti, kaveri oli tosin lähti kopista sen verran vauhdikkaasti että Rypyn ei auttanut muuta kuin juosta perässä. Viime tiistaina se juoksi soolokokeen hyväksytysti ja yritettiin samaan syssyyn ryhmäjuoksua kahden koejuoksukoiran ryhmässä, eli kopeista ampaisi siis viisi koiraa. Rypyn juoksua ei hyväksytty, koska se kävi heti lähdön "härkkimässä" naapuria juosten kiinni sen kyljessä. Harjoittelua siis lisää, ei tuota viitsi ilmoitaa Kartanon maastoihin jos se ei juokse nätisti. Kiitos vaan harjoittelukavereille, Katille ja Idalle koirineen!

Viehe menee, Pullakin haluaisi mennä

Koejuoksukaverit ... Rico ja Luca ja taustalla Usko

Saanko esitellä: Hannibal (Rypyn taiteilijanimi)

Kaahauksen ammattilainen

Rypyllä on ilmeikäs ote kaahaamiseen. Se paneutuu siihen antaumuksella ja tunteella. Kuvat kertovat paremmin kuin tuhat sanaa minkä näköistä touhua se on kun Ryppy kaahaa.

Ensin verrytellään ja haetaan tunnelmaa...
Sitten pistetään moottori käyntiin ja alkuun jänisloikka hopps...
Ja kaahaus!
Ja siino sulle kans kaahausta!
Ei tää riitä ollenkaan! Ja nyt kaahaamaan kaikki mars!
Raaputtaakin pitää melkein vauhdissa...
Tyytyväinen

lauantai 15. elokuuta 2009

SVKL:n näyttely Tammelassa 15.8.

Tuomari Arne Foss, Norja

Topi JUN ERI/1, PU4 va-sert


Mycket god typ. Fin model. Ganska bra huvud. Något lätta öron. Behöver får mera förbröst. Stark hals. Passande benstomme. Något förlsluttande kors, bra överlinje annars. I mycket god muskulkondition. Rör sig med mycket bra steg och precis fram och bak. Mycket välvisad. Vänligt temperament.

Ryppy NUO EH/4


Mycket god typ. Trevlig huvudform. Bra uttryckt. Något stora öron. Något knappa vinklar fram. Välkroppad. Bra bröstdjup. Bra lår. Rör sig ok, men kunde ha lite mera enthusiasm. Något mjuka mellanhänder. Ok päls. Mycket välvisad. Trevilg temperament.

Tähän ei voi olla kuin tyytyväinen. Sää ei ollut liian kuuma, oli pilvipouta ja ne pilvet jotka ensin ilmestyivät taivaalle muuttivat pian värinsä harmaista valkoisiksi. Pojat käyttäytyivät hyvin, vaikkakin tytöt ovat alkaneet kiinnostaa ERITTÄIN paljon. Ryppy oli aika vetelällä päällä, sillä oli varmaan ollut paha olo autossa kun se läähätti koko matkan (ja vetelyydestähän myös tuo tuomarin kommentti että saisi olla enemmän innostuneempi). Ja mammakin sai vähän kehuja esittämisestä (kiitos taas hyvistä neuvoista Jaana).

Lisäys: huomasin, että Rypyllä on selän oikealla puolella selvästi kipeä kohta. Olisikohan se saanut ruhjeen viime viikolla leikkiessään kaverin kanssa... Hmm, ei se ainakaan riekkumista ole haitannut, mutta mietin tietysti että ikävää jos se on ollutkin pipi tuolla näyttelyssä...

perjantai 7. elokuuta 2009

Topi BIS-2 SuKoKa Ry:n Match Showssa

Olimme eilen SuKoKa Ry:n (Suomen Koirankasvattajien yhdistys) mätsärissä Tuomarinkylässä. Mätsärissä oli FCI:n luokkajaot ja vinttareita tuomaroi Juha Palosaari. Ryppy ja Topi saivat molemmat punaiset nauhat, ja lopulta Ryppy oli ryhmän kolmas (kiitos Satu avusta!) ja Topi RYP 1! Isoon kehään siis, vaikka tässä vaiheessa alkoi jo kovasti koiraa ja emäntää väsyttämään kun mätsäriä oli kestänyt jo kaksi tuntia. Ihmetys oli kyllä suuri, kun pysyttiin karsinnassa mukana ja lopulta kilpailtiin akitan kanssa sijoista 1 ja 2. Topi tuli hienosti kakkoseksi, käytös oli taas loistavaa (paitsi välillä piti ottaa muutamia laukkahyppyjä kun juostiin isossa kehässä) ja emännälläkin alkaa jo jotain ideaa löytyä tuosta esittämistouhusta.

sunnuntai 2. elokuuta 2009

Matkaeväät

Meillähän koirat saavat parempaa ruokaa kuin ihmiset (näin väitän), kun ovat syöneet 10 kk iästä lähtien raakaruokaa. Väitteeni ruoan laadusta perustuu täysin siihen mitä näen sieltä toisesta päästä tulevan aamuisin ja iltaisin: määrältään kohtuulliset, kiinteät, helposti ähistettävät ja vain vähän tuoksahtavat pökäleet ovat kertoneet omaa tarinaansa ruoan imeytyvyydestä ja ruoansulatuksen toimivuudesta. Nämä jätökset, jotka ovat todisteina koiran ravitsemuksellisesta hyvinvoinnista, on ollut tyytyväisen omistajan helppo kerätä kakkapussiin, jonka poikani on veikeästi nimennyt eväspussiksi.

Nyt kun olemme olleet jo viikon reissussa niin matkaeväs on ollut sitä helpointa ja säilyvintä laatuaan, kuivaruokaa á la Kuninkaallinen Caniini höystettynä marketin jauhelihalla. Ja millä onkaan se eväspussi täyttynyt: löysällä, väkevänhajuisella ja epämiellyttävällä töhnällä. Ei mikään ihme, että koirat nyrpistävät nenäänsä nappulan täyttämälle kupille ja tuoksahtatelevat ei niinkään vienosti sohvalla lojuessaan.

Tämän aiheen voisi tietenkin ulottaa omiin ruokailutottumuksiin. Mutta todisteiden puuttuessa, jotka niin kätevästi solahtavat vesiklosetista alas ilman sen suurempia tutkimisia, ei sitä oman vatsan parempaa kohtelua ole tullut tehtyä.