perjantai 6. heinäkuuta 2012

Osteopaatilla

Urheilija ei tervettä päivää näe, sanotaan, ja vinttikoiran elämä on sen kropalle melkoinen haaste. Ei tarvitse olla edes urheilija treeneineen ja kisoineen, kun yhtä lailla ne arkiset juoksupyrähdykset ja äkkikäännökset tai remmin päässä hihhulointi saaliin ollessa näköpiirisä voivat aiheuttaa vammoja tai lihasjumeja. Kun ei omistaja taida hierontaa tai muuta lihashuoltoa, niin varataan sitten aika ammattilaiselle. Tällä kertaa ajattelin kokeilla osteopaattia, kun HVK:n viimeisimmässä lehdessä oli ollut juttua uusien eläimiä hoitavien osteopaattien koulutuksesta.

Mitään akuuttia tarvetta meillä ei varsinaisesti ollut enkä ollut havainnut koirissa mitään virheasentoja. Olin kuitenkin mielessäni jo ajatellut koirien olemusta seuratessa, että molemilla on selvästi kertynyt kireyttä kroppaan. Osteopaatilla käynti oli myös siinä mielessä hyvä, että tuli mietittyä kummankin koiran historia, sen tapa liikkua, sen temperamentti ja myöskin mahdolliset loukkaantumiset.

Ryppy kun on perusluonteeltaan kovin rauhallinen ja rento niin se näkyy myös sen tavassa liikkua. Se ravaa letkeästi, joskaan ei kovin tehokkaasti, eikä se peitsaa koskaan. Se liikkuu ehkä hivenen etupainoisesti ja leveästi. Etupään raviliike on hieman puolelta toiselle huojuvaa ja mielestäni etuliike on joskus ollut aavistuksen epäpuhdasta. Rypyn ollessa kolmikuinen se loukkasi vasemman etujalkansa ja siinähän olikin sitten lastoitusta vaativa hiusmurtuma jalan keskivaiheen putkiluissa. Jalka oli lastassa vähän reilu kolme viikkoa ja jalka parani hyvin. Rypyn oikealle puolelle selkää tuli pehmyskudosvamma törmäyksen seurauksena 1,5 -vuotiaana. Ryppy oli nuorena melkoisen vempula seisottaa, se kun ei tahtonut seistä suorassa vaan meni aina toiseen suuntaan banaanille. Arvelin, että lavan alueen lihakset voisivat olla jumissa ja näinhän se sitten olikin. Lavat eivät olleen symmetriset: Vasen lapa oli kireä eikä jalka ojentunut yhtä paljon kuin oikea jalka. Ristikkäinen eli oikea takajalka oli myös vastaparina jumissa ja näitä sitten käsiteltiin hoidon aikana.

Osteopaatin työvälineet ovat kädet ja kokemuksen myötä tullut kyky tuntea kropan jännitykset ja virheasennot. Osteopaatti Jerry Ketola on hoitanut ihmisasiakkaita 20 vuotta ennen eläinostopatiaan kouluttautumista. Ryppy pääsi ensin hoitoon. Ensin tutkittiin kroppa kauttaaltaan seisten ja kaikki nivelet ja jänteet koeteltiin.

Tässä Jerry havaitsee, että vasen lapa ei liiku vapaasti ylöspäin.

Ja sama juttu eteenpäin venyttäessä. Jalka ei ojennu yhtä eteen paljon kuin oikea

Takajalat koetellaan myös.

Ja selkä. Lantio on symmetrinen eikä selässä ollut mitään huomauttamista
Sitten päästiin paneutumaan paremmin niihin käsittelyä vaativiin kohtiin. Rypylle hoito oli ihan helppo juttu ja se voitiin laittaa makuuasentoon.

Vasemman lavan käsittelyä

On tää hoito ihan mukavaa ja hauskaakin

Ihan voi laittaa simmut kiinni
 Oikean takajalan käsittely meni yhtä helposti.

Lisää liikkuvuuta jalkaan


Niskassa ei ollut jännityksiä, pää kääntyi joka suuntaan. Lavan ja takajalan jumituksen perusteelliseksi hoitamiseksi uusi käsittely olisi paikallaan lomien jälkeen.

Topi on luonteeltaan hieman epävarma ja pingottavainen. Sen saalisvietti on äärimmäisen kova, joten rajut hinassa nykäisyt ja tempoilut ovat tulleet tutuiksi. Topi on myös melko kova vetämään hinassa (käytämme kyllä valjaita) ja peitsaa helposti, jos vauhtia ei ole riittävästi. Toisaalta Topi on kovin varmajalkainen ja ketterä ja hyppää ja kiipeilee rohkeasti ja kevyen näköisesti. Topilla ei ole ollut mitään vammoja, mutta sillä oli viime syksynä eturauhasvaivoja ja niistä johtuen jännitti alaselkäänsä. Sen selkälinja on jokseenkin suora.

Rangan taivuttelua
Takajalat kunnossa
Täältähän ne jumit löytyi!

Topilla oli koko selkä niskasta lantioon jännitystilassa. Vasemman etulapa oli myös kireä, mikä näkyy rintalihaksen kireytenä.  Selän kireyden vuoksi keskityttiin tällä kertaa enemmän sen rentouttamiseksi.



Tässä saa lavat käsittelyä
 


Kireydet pois!
 Vaikka niska kääntyi joka suuntaan, niin sieltäkin löytyi sitä jännitystä.

Niskan taivutus

Koska Topi selvästi jännitti hoitoa, niin sitä ei asetettu makuulle.Sujuu ne hoidot näinkin. 



Nyt on sitten kaksi perin juurin vatkattua ja rentoa koiraa odottelemassa pientä mökkilomaa. Katsellaan sitten sen jälkeen, onko elämä osteopatian jälkeen hieman irtonaisempaa kuin ennen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti