torstai 30. elokuuta 2012

Suomen maastomestaruuskisat 25.8.

Siinä se Topi pinnistä ja ponnistaa Tuomarinkylän sänkipellolla. Topsukka sanoo, että MAHTAVAA OLI! Näinhän se on, koira silminnähden nauttii juoksusta ja sitä on puolestaan nautinnollista katsoa. Ei pysynyt ihan uralla eikä ollut sen ketterämpi, kuin ennekään, mutta Topin vahvuus on tähän asti ollut se, että kaikesta innokkuudesta huolimatta se on varmajalkainen juoksija eikä se telo itseään. Sijoitus oli 10. ja pisteitä 406 sekä SA.







Pääsin seuraamaan myös Rypyn pojan Oton kisasuoritusta. Tämä oli Oton toinen kisa ja alkueräjuoksu oli kerrassan upeaa katsottavaa! Nähdyn perusteella Otolta sujuu ketteryyttä ja tarkkuutta vaativat radat ja se työskenteli itsenäisesti, intensiivisesti ja voimallisesti loppuun asti. Sijoitus oli viides alkuerän jälkeen. Finaaliin Otto sai parikseen huikeasti nopeamman koiran ja koska kaveri oli niin roimasti edellä Ottoa, niin sehän joutui tietysti hakemaan oikoteitä saavuttaakseen viehettä. Kisa päättyi pisteisiin 438, sijoitus 13/21 ja SA.




Oton upea laukka

Innolla odotan Oton seuraavaa kisaa sekä myöskin Lunan, Lillin ja Oulan debyyttejä vielä tämän vuoden puolella.

Näin kisapaikalla myös Täplä -tyttösen (Tarumetsän Tyyntä Ennen Myrskyä) ja ihastuin kovasti tähän reippaaseen pentuun.
Täplä 13 viikkoa


Korren vetoa italiaanoystävän  kanssa



perjantai 10. elokuuta 2012

Pentuja / Puppies at Kennel Sagramour





6.8. syntyi Kennel Sagramouriin kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Emänä on Kiira, Fi MVA Endeavor of Spellbound.

*KLIKKAA* lisätietoja.

Two boys and two girls were born 6.8. at Kennel Sagramour. Dam is Fi Ch Endeavor of Spellbound

*CLIKC* for more information.

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Heinolan maastokoe 5.8.2012

Elokuuhun asti piti elää, että päästiin kesän ensimmäiseen maastokokeeseen. Hyvä niin, sillä tätä ennen on ehditty käyty osteopaatilla ja harjoittelemassa radalla, joten koiran ainakin olisi pitänyt olla nyt kunnossa.

Hiekkakuopalle tehty rata oli nähdäkseni ihan taiten tehty. Kuopan reunat eivät antaneet liikaa osviittaa siitä, mihin viehe mahtaisi milloinkin kääntyä. Alkuerärata oli n. 600 metriä ja siinä oli maaston vaihtelun myötä mukavasti näköesteitä. Jännin osuus radasta oli "kanjoni", kahden ison hiekkakasan välissä oleva kapea kuja, johon piti nousta jyrkähköä, mutta matalaa pengermää pitkin. Tässä kohtaa pupu ehti tekemään varsin äkkinäisen katoamistempun, kun se lennähti pengermän yli pois näkyvistä. Lähetyspaikalta ei radan kulkua juurikaan nähnyt, joten minkäänlaisia arvailuja koiran suorituksesta ei voinut esittää: Videosta kuitenkin näkyy tuon ae radan alkupuolen kulku, kiitos vaan kuvaajalle. Topin juoksu alkaa videolta kohdasta 01:05.

Matkalla lähtöpaikalle

Pikkasen upottaa...
 Toiveena oli päästä alkuerästä finaaliin, kun sellaista ihmettä ei ollut tämän kauden kisoissa tapahtunut. Ja päästiinhän sitä, kun pisteitä tuli 229 ja sijoitus oli 7/12.

Topin  pupututka päällä, kun radalla olevassa "kanjonissa" pupu ehti vilahtamaan pois näkyvistä

Finaalirata olikin sitten lyhyempi n. 500 m ja siinä oli heti alussa pitkä juoksuosuus. Mutkia ei ollut kovinkaan montaa ja "kanjoniin" mentiin samasta suunnasta kuin alkuerässäkin. Päivä oli pitkä ja tuloksia päästiin kuulemaan vasta seitsemän jälkeen. Topin pisteet finaalista oli 235 ja niillä se nousi neljännelle sijalle. Yhteispisteet siis 464 ja SA.

Kisapaikkana tämä oli loistava. Sääkin oli ihan hyvä, sillä jos päivästä olisi tullut kovin aurinkoinen, niin oltaisiin kyllä läkähdytty, kun autoakaan ei saanut kuin hetkeksi varjoo metsätien varteen. Kuopilla oli pieni lammikko, jossa koiran sai juoksun jälkeen viilennettyä. Kiitos tämän kesän sateiden, kuivana kesänä tuota vilvoittelupaikkaa ei olisi varmaan ollutkaan. Järjestäjät olivat onnistuneet loistavasti, kiitos heille, että saimme viettää mukavan sunnuntain Heinolassa!

torstai 2. elokuuta 2012

Muutama kuva Kartano Weekendistä

Kuvat on lahjakkaan Kirsi Aallon ottamia.






Etana etana näytä sarves

Olen nyt ryhdistäytynyt rataharjoitusten suhteen tänä kesänä. Viime kesänä en käynyt harkoissa kuin muutaman kerran kärsittyäni päänvaivaa Topin yli-innokkaan käytöksen takia. Oman vuoron odottelu oli yhtä tuska ja kopitukset meni painiessa ja kolhuja ja mustelmia saadessa, joten melkein jo heitin toiveet ratakirjoista romukoppaan. Onneksi en luovuttanut ja tämän kesän harkkoihin olenkin mennyt kävellen 7 km alkulämpän Viikistä Tuomarinkylään, jolloin olen ollut harkoissa vasta lähempänä kahdeksaa, joten odotteluaika on jäänyt lyhyeksi. Kopitukset ovat silti olleet edelleen aikamoinen koettelemus. Pannan kanssa koiran saa koppiin, mutta kyllä se silti kerkesi sieltä ponkaisemaan kerran ulos ja kahden ihmisen kiinnipitoyrityksistä huolimatta karkaamaan pysähtyneelle vieheelle. Tässä kohtaa ajattelin, että tämä oli taas  tässä: mitenkäs kopitan koiran, kun pannan joutuu jättämään pois? Onneksi keksin ottaa käytöön pehmeän köyden, jota käytän slipperinä kopituksessa ja sen avulla saimme ensin onnistuneen soolojuoksun ja sen jälkeen vielä sujuvamman ensimmäisen ryhmäkoejuoksun Topille. Hurraa! Ajat 350 m:llä ovat käsiaikana jääneet joka kerta alle 25 s. Kv -ajasta jäädään silti selvästi ja käsiaika kaiketi antaa vähän paremman tuloksen, kuin laitteilla kellotettuna. Toka ryhmäkoejuoksu suoritetaan toivon mukaan parin viikon päästä enkä kyllä yhtään epäile, etteikö sekin saada suoritettua hyväksytysti ja uusi etana olisi näin ollen saapumassa loppukauden ratakisoihin.

Niin, Ryppynen on toki myös ollut harkoissa mukana ja Ryppy saakin nauttia yksinjuoksun huumasta aina kuin mahdollista. Sen ajat ovat myöskin jääneet 350 m:llä alle 25 s (käsiaika) ja aikojen perusteella se on kyllä vikkelämpi kintuistaan kuin Topi.