perjantai 31. toukokuuta 2013

Tarumetsän pennut 1 vuotta

Tarumetsän tyttökolmikko ja niiden kultainen velipoika Riki täyttivät 19.5. yksi vuotta. Onnea kaikille ihanille Tarumetsäläisille!

Kolme pennuista on nyt mitattu ja mitat ovat oikein mieluisat:
Riki 50,8 cm
Mallu 46,9 cm
Täplä 46,3 cm

Kolmella on myös jo tulokset näyttelyistä. Rikillä ja Täplällä SA:t ja Africa sai Kuopion KV näyttelystä ERI:n. Tässä asetelee tyylillä kaunis puna-valkoinen Africa, eli Tarumetsän Tyylikäs Neitokainen.

(c) Jaana Kettunen

(c) Pasi Kalliolahti


Riki Raikulipoika on aloittanut ratatreeneissä ja on kuulemma edistynyt hienosti.

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Onko se lintu vai kala vai whippet? Eli Ryppy luonnetestissä

Whippet-Harrastajat ry järjesti luonnetestipäivän 19.5.

Kymmenen whippetiä kävi tuomareiden Lea Haanpää ja Riitta Lehmuspelto arvioitavina ja kaikki saivat hyväksytyn tuloksen. 

Vaikka jokaisella on joku valistunut käsitys omasta koirastaan ja sen käyttäytymisestä, niin en alkanut etukäteen arvailemaan miten Ryppy tulisi toimimaan niissä tilanteissa, joihin se luonnetestissä saatetaan. Koiraa nimittäin kuormitetaan läpi koko testin ja hyvähermoisenakin pidetty koira voi osoittaa selkeitä stressin merkkejä ja toimia odottamattomalla tavalla testin edetessä. Luvassa on pelottavia tilanteita, jotka koira joutuu selvittämään ensi kädessä yksin ilman ohjaajan tukea. Testissä voi myös omistaja joutua koville, koska jotkut tilanteet viedään silminnähden koiran sietokyvyn äärirajoille. Ei parane siis itse hätääntyä, vaikka koira jossain vaiheessa testiä reagoisi pelokkaasti tai aggressiivisesti. Itsekin hätkähdin tynnyrin rämähdystä ja laukauksia, vaikka tiesin odottaa niitä, joten koira, jolle tilanteet tulevat täysin yllätyksenä voi ymmärrettävästi reagoida voimakkaasti niihin. Testi keskeytetään, jos koira kuormittuu liikkaa eikä palaudu jostain testiosuudesta. Luonnetestiin menijöiden olisi hyvä muistaa, että arvioitavana on kokonaisuus, ei vain yksittäinen testin osa.  Tilanteet luodaan sellaisiksi, että koirasta saadaan esiin joku reaktio ja itse se reaktio ei sellaisenaan ole arvioinnin kohde vaan se miten koira palautuu ja käyttäytyy sen jälkeen ja onko sillä kykyä selvittää, mikä se ehkä pelottavankin ja yllättävän tilanteen aiheuttaja oli.  

Itse testissä Rypylle ei tuomarien palautteen mukaan tullut edes hiki, eikä se tainnut suuremmin edes järkyttyä. Ryppyä ei vaan kerta kaikkiaan huijattu. Elottomat esineet se katsoi vaarattomiksi eikä sitä tarvinnut testiosuuden päätteeksi houkutella tutkimaan, että mikä se outo juttu nyt oikein oli. Kelkkaa se meni hieman kaartaen vastaan katsomaan, haalaria se ehti näykkäistä ennen kuin käännyttiin takaisin ja sen ohi käveltiin ilman säpsyilyä, tynnyrin rämistessä alas se toki väisti ja kävi sitten nuolaisemassa tynnyriä kun se oli pysähtynyt. Pimeässä huoneessa se eteni ilman apua ja kävi tutkimassa tilan ja moikkasi minutkin ohimennen. Hyökkäyksessä se puolusti ja jättäytyi sitten uhkaajan tullessa ihan liki hieman minun taakse, mutta seinään kiinnitettynä se ei katsonut tarpeelliseksi edes puolustautua. Tästä onkin VIDEO tilanteesta, mikä onkin ainoa pätkä Rypyn testistä, joka saatiin nauhalle.


Yhteispisteet 193

Toimintakyky +2 Hyvä
Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 Kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu -1 Pieni
Hermorakenne +2 Tasapainoinen
Temperamentti +2 Kohtuullisen vilkas
Kovuus +3 Kohtuullisen kova
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukasuvarma +++

Luonnetestin arvosteluohjeet, mistä selviää millä perusteella osa-alueista annetut pisteet on annettu.

Olen käyttänyt Rypystä liikanimeä Jäyhä Jököttäjä ja se todellakin osoittautui liikanimensä mukaiseksi. Se on tyyppi, jota ei tunnu maailma kauheasti hetkauttavan. Se pistää merkille ympäristön tapahtumat, mutta ei hötkyile eikä hösellä turhaan ja toimii tarpeen mukaan. Se tekee verkkaiseen tyyliinsä mieluiten vain sitä, mikä sitä sattuu huvittamaan ja sen motivoiminen ei aina tapahdu kuin napista painamalla eikä siltä voi varsinkaan lähteä vaatimaan mitään. Se ei pinnistele eikä ponnistele, jos joku asia on saavutettavassa vain vaikeimman kautta. Se ei tieten tahtoen hakeudu tilanteisiin, joissa se tietää tai huomaa joutuvansa alakynteen. Toisaalta se ei kaihda konfliktia, jos joutuu puolustautumaan, vaan on kovin varmoin ottein näyttämässä, että hän ei ole mikään lapanen. Testissä ehkä yllättävin tulos oli toimintakyky, sillä sen omintakeinen jäyhyys ja harkitsevuus olisi voinut merkitä myös sitä, että siltä loppuu toimintakyky riittävän kovan paineen alla. Näinpä ei kuitenkaan käynyt, kun kovuutta löytyy sen verran, että jauhot eivät mene suuhun. Hienoista ylpeyttä koen tuosta hermorakenteen arvioimisesta +2 Tasapainoinen. Hermorakenne on kuitenkin se jalusta, minkä varaan kaikki muu rakennetaan.

No sitten se oleellisin kysymys: Onko tämä pisteytys nyt sitten sellainen, että sen voisi sanoa olevan tyypillinen whippetille? Eiköhän. Vaikka whippetistä saa helposti hajuttoman ja mauttoman vaikutelman, niin niitä ei voi kuitenkaan laittaa yhteen muottiin. Whippetistä löytyy erilaisia persoonia ja ne persoonat voivat olla kovinkin erilaisia. Jotkut ovat kovinkin kontaktihaluisia siinä missä toiset ovat kovin itsenäisiä. On täpäkkää ja vässykkää. On kovan työskentelymoraalin omaavia koria ja mukavuudenhaluisia flegmaattisia koiria. Toiset ovat laumassa kuin kala vedessä ja toiset tykkäävät olla enemmän omissa oloissaan. On dominoivia ja alistuvia yksilöitä. Eroja siis löytyy, mutta jos jonkun ominaisuuden nostaisin esille, niin whippetille ominaista on hyväntahtoisuus, luottamus ja ihmisrakkaus. Whippetin tulisi olla myös kohtuullisen toimintakykyinen, sillä sen pitää työskennellä itsenäisesti ilman ohjaajaa siinä, mihin se on tarkoitettu eli jäniksenmetsästys (ratajuoksijaksihan whippet rotumääritelmässä nimitetään, mutta ei se ole whippetin esi-isien alkuperäinen käyttötarkoitus). Whippet on upea koira, siinä on enemmän, kuin mitä siitä päällepäin uskoisi. Rakastakaa niitä sellaisina, kuin ne ovat.

Sohvatyynykö? Ei vaan whippet. Tai ehkei sekään, vaan persoona nimeltään Ryppy.




sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Rastan näyttelydebyytti, Liedon maastokoe ja naaman kärvennys

Kenties hieman samaan tyyliin, kuin aiemmin nuorten naisten seurapiireihin astuminen, tapahtui Rastan ensiesiintyminen 11.5. Helsinki KV näyttelyissä.Vaikkei tapahtumalla ole niin suurta merkitystä, kuin mitä sillä on nuorille aristrokraattinaisille ollut, niin ei voi moitteen sijaa antaa Rastan esiintymiselle. Valmistauduttu on, tanssiaskeleet on painettu mieleen ja pidetty huoli, että tilanteessa käyttäydytään asianmukaisesti. Juu, harjoiteltu on kotona, heti ensipäivistä alkaen ja se toivon mukaan näkyi Rastan yhteistyöhalukkuutena ja rauhallisena esiintymisenä. Namien eteen ollaan aina valmiita tekemään töitä ja niitähän mitä tuputan hyvinkin auliisti.

Mitä hienoin päivä sattui kauden ensimmäiseen ulkonäyttelyyn. Ja kuten tavanmukaista naama taisi kärvähtää, kun eihän sitä voi mitenkään muistua mieleen, että aurinko polttaa ja kaikki auringolle altistuvat ruumiinosat olisi syytä käsitellä aurinkorasvalla.

Tuomari Orietta Zilliltä (Italia) ei tullut uroksilla muuta kuin eriä ja SA:ta ja arvostelu oli good sitä ja typical tätä, joten se siitä.

(c) Christine Hjort

Täplä (Tarumetsän Tyyntä Ennen Myrskyä) oli myös ilmoitettu ja Täplä sai ERI:n.

Ryppyläiset Rasta ja Täplä




Sunnuntaina olikin muuta hauskaa luvassa, kun oli meidän kauden ekat maastokokeet Liedossa. Lieto on ihan loistava koepaikka ja tänäkään vuonna ei keli pettänyt. Tasainen pilviharso oli lähes koko ajan taivalla ja missään vaiheessa lämpötila ei noussut liian kuumaksi. Se aurinkorasva jäi vaan jälleen laittamatta, kun eihän pilvipoudalla muka pala, mutta nyt tuntuu kyllä korvannipukatkin kutkaavan siihen malliin, että aurinko on sittenkin päässyt polttamaan.

Topi kipaisi alkuerän todella hienon näköisesti, alun sisak ja useat käännökset pitivät sen tarkkana eikä vauhtia päässyt tulemaan liikaa. Loppuradassa sai sitten vähän lisätä vauhtia ja hyvin näytti Topi jaksavan. Ihan loppuvaiheessa radalle pääsi irti venakkonarttu ja veto keskeytettiin. Juoksu oli kuitenkin jo niin lopussa, että suoritus saatiin arvosteltua siihen saakka. Sattumus ei onneksi ollut mitenkään ikävänluontoinen eikä irtokoira lähtenyt jahtaamaan tai käyttäytynyt aggressiivisesti. Yllätys oli melkoinen, kun Topi oli alkuerän jälkeen ensimmäinen. Pisteet 210 nyt eivät päätä huimanneet, mutta nyt varmaan onkin luvassa tiukempaa arvostelua ennen ensi vuoden sertimuutosta. Finaaliin topi lähti Olgan kanssa kahden pisteen piste-erolla. Meillä ei onneksi ollut paineita pärjätä ja finaalissahan voi nyt sattua mitä vaan. Finaalirataa seuratessani totesin, että tämä ei tule olemaan Topille hyvä rata, koska alussa tulee vauhtia ja sen jälkeen käännös ylämäkeen, missä on erittäin suuri mahdollisuus hukata viehe juoksemalla käännöksestä yli. Topihan ei ole mikään ketterä koira, mutta sillä on aina ollut voimakas startti ja lähtökiihdytys, joten se tulisi juoksemaan liian lujaa mutkaan. Ja niinhän kävi. Topi jäi mutkassa niin paljon jälkeen, että se joutui oikomaan rajusti ja radan keskivaihe meni lähinnä suoraa juosten, vaikka siinäkin oli loivia käännöksiä. Pisteitä tuli vain 190 ja sijoitus oli lopulta kuudes. SA tulos kuitenkin, kun yhteispisteet olivat tasan 400. Päivä oli erittäin mukava ja Topin kanssa on kiva viettää laatuaikaa kahdestaan. Tätä lisää, kiitos!

(c) Tiina Katalkin

Päivän maastokoedebytantti Eka juoksi oikein nätin alkueräradan, mutta finaalissa lähtö ensin keskeytettiin juoksukaverin tassun juuttuessa sen omaan koppaan ja uusintastartin jälkeen Ekan mielenkiinto vieheeseen oli poispyyhitty ja se häiritsi ihan tosissaan juoksuparia. Diskihän siitä tuli.



Lilli juoksi kaksi tasaista juoksua ja sen sijoitus oli 8.


Sirren ja Rypyn pennut täyttävät vuoden nyt 19 toukokuuta ja Täplä ja siskonsa Malakai olivat kisaturisteina Tarun mukana. Viralliset mitat voi kohta hakea ja aloitella harjoittelut juoksulajien parissa.Tytöt ovat nyt viettäneet yhdessä aikaa, kun Malakai on ollut Tarulla hoidossa.

Tarumetsän Tyyntä Ennen Myrskyä

Tarumetsän Täysillä Tuulta Päin
Riki-veli onkin jo aloittanut viehetreenit Kauppissa.




torstai 9. toukokuuta 2013

Kuka Eka

(c) Mari Kääriäinen. Eka koevetokoirana W-H:n maastomestaruuskisoissa. Se juoksee!

Nimien kanssa pitää olla tarkkana. Jos koiran virallinen nimi on nimi on Tähdenlento tai Sateenkaareen Tuolla Puolen, tai kutsumanimeltään Harmi tai Surku, niin huonoon onneen voi varautua.

Eka on viralliselta nimeltään Besties Q-Sama, Rypyn ja Leian pentu. Kutsumanimensä mukaisesti Eka ei valitettavasti ole ollut eka sanan varsinaisessa tarkoituksessa muussa, kuin että sen omistaja Jaana on joutunut jo heti Ekan pentuajasta alkaen venyttämään jaksamistaan koiran potiessa jalkavaivoja (fabellan repeämä ja sitten vielä myöhemmin bursiitti) pidemmän kaavan mukaisesti. Ja kun muutakin epäonnea ja vastustusta on ollut pitkin matkaa, kuten ensimmäisten juoksujen alkaessa juuri väärällä hetkellä viehetreenien aikaan iskenyt mystinen kipukohtaus, joka vei siltä mielenkiinnon pitkäksi aikaa vieheeseen, niin johan oli koiralle ennustettu varhaista eläkettä ja sohvachampionin virkaa.

Nyt näyttää Eka kuitenkin olevan kunnossa, koipi kestää juoksemista, kohtu jäi eläinlääkäriin ja kun intoa vieheellekin, lopultakin, todistettavasti löytyy, niin saamme ensi sunnuntaina jännittää, miten Eka juoksee ensimmäisessä maastokokeessaan Liedossa. Sitten nähdään, KUKA ON EKA!

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Tampere KV 5.5.

Olin ilmoittanut Rypyn ja Rastan Tampere KV näyttelyyn, joten viikonloppu tuli samalla vietettyä äitini luona Tampereella, jossa norkoiltiin aamupalapöydässä, köllöteltiin ja kerjättiin rapsutuksia ja nakerrettiin (luvalla) tohvelia.


Rasta oli päivää vaille 9 kk, joten tämä kerta esinnyttiin vielä pentuluokassa. Pentukoiran kanssa on kyllä jännittävää lähteä näyttelyihin, kun kaikki on uutta ja ihmeellistä. Onneksi Rasta on väsymätön hännänheiluttaja ja suhtautuu kovin avoimesti ja osallistuvasti kaikkeen. Päivästä tuli pitkä ison osallistujamäärän vuoksi ja pikku ukkeli olikin aivan rättipokki päivän päätteeksi.

Pentujen tuomarina oli Laurent Heinesche, Luxemburg.
Lovely head with nice proportions, well balanced. Front is a bit straight. Excellent topline with very nice shape. Correct chest for the age. Very nice rear angulations. Good tailset and proportions. Nice movement behind. Correct in front. Lovely movement from profile.
Tällä arvostelulla Rasta oli 1. ja sai KP:n ja lopulta VSP -pentu.



Muilla whippeteillä tuomarina oli Lynda Matthews, Irlanti (Ailesbury whippets and borzois)
Olin luvannut esittää Rypynpojan Rikin ja tämä iloa pursuava nuori uros yllätti täysin sijoittumalla ison junioriluokan ensimmäiseksi saaden SA:n. Riki on aivan mahtava tyyppi, iloisuuden ja touhukkuuden lisäksi sillä on kovasti tekemisen ja miellyttämisen halua eikä kokemattomuus kehässä haitannut yhtään, kun sen sai hienosti lahjottua namilla.

Tarumetsän Täyskäsi Voitto Tuli, JUN ERI 1 SA
(c) Minna Keronen
(c) Jaana Jyläntö

Ryppy sai tavanomaiseen tapaan ERI:n ilman sijoitusta. Tälle vuodelle on Ryppy lähdössä vielä Erkkariin ja Open Show'hun ja sen jälkeen näyttäydymme varmaan aika säästeliäästi.

Rikin sisko Täplä oli ensimmäistä kertaa näyttelyssä. Luokassa oli kymmenen muutakin koiraa ja Täplä sijoitui upeasti neljänneksi saaden SA:n.

Tarumetsän Tyyntä Ennen Myrskyä JUN ERI 4 SA

torstai 2. toukokuuta 2013

Helsinki!

Hieno, kaunis kotikaupunkini! Kyllä, Helsinki on mitä upein kaupunki kunhan poistuu ydinkeskustan ruuhkakortteleista ja suuntaa askeleensa kohti sen rantoja ja puistoja. Kantakaupungissa on monia paikkoja, jossa voi aistia urbaania tunnelmaa ilman, että kokee ahdistuvansa ihmis- ja liikennepaljoudesta. Kiireettömyyttä ja jopa luontoelämyksiä saa lähtemällä vaikka Töölönlahdelle, kaupunkilaisten olohuoneeseen, jossa voi Hesperian puistossa seurata esimerkiksi taiji-harjoitteluja tai päätyä kuulemaan tarinaa presidentti Kekkosesta.

Musiikkitalon lasi-ikkunoista heijastuu vastaapäätä olevien työmaiden nosturit. Radanvarteen nousee toimistotaloja ja aikaa myöten myös uusi keskustakirjasto. Tällekin alueelle muodostuu varmasti ajan saatossa hieno puisto, joka jatkuu Finlandia -talon taitse Töölönlahdelle, kunhan kaikki rakenteilla olevat talot on saatu valmiiksi.

 

 
Musiikkitalon ja Kiasman välistä aukeaa Ruoholahteen vievä Baana, joka on kevyen liikenteen käyttöön uudistettu entinen ratakuilu, jota pitkin tavarajunat ovat kulkeneet Rautatieasemalta Länsisatamaan.

Baana ei ole vain kulkureitti, vaan sen varrelle on tehty oleskelua ja elävää kaupunkikultturia muodostamaan skeitti- ja palloilualue.


Baanan Ruoholahden päästä voisi lähteä kiertämään joko rauhallisemman lenkin Hietaniemen kautta tai sitten kohti keskustaa Bulevardille. Tällä kertaa lähdimme Bulevardille, joka on Helsingin keskieurooppalaisuutta henkivä puistokatu. Bulevarilta poikkesimme Sinebrychoffin, tuttavallisemmin Koffin puistoon, jonka mäen laella on kahdeksankulmainen torni. 
 

Kaupunkiretken päätti vielä pistäytyminen ruuhkaiselle Manskulle ja ajelu raitiovaunulla, mikä olikin Rastalle ensikokemus.