torstai 2. toukokuuta 2013

Helsinki!

Hieno, kaunis kotikaupunkini! Kyllä, Helsinki on mitä upein kaupunki kunhan poistuu ydinkeskustan ruuhkakortteleista ja suuntaa askeleensa kohti sen rantoja ja puistoja. Kantakaupungissa on monia paikkoja, jossa voi aistia urbaania tunnelmaa ilman, että kokee ahdistuvansa ihmis- ja liikennepaljoudesta. Kiireettömyyttä ja jopa luontoelämyksiä saa lähtemällä vaikka Töölönlahdelle, kaupunkilaisten olohuoneeseen, jossa voi Hesperian puistossa seurata esimerkiksi taiji-harjoitteluja tai päätyä kuulemaan tarinaa presidentti Kekkosesta.

Musiikkitalon lasi-ikkunoista heijastuu vastaapäätä olevien työmaiden nosturit. Radanvarteen nousee toimistotaloja ja aikaa myöten myös uusi keskustakirjasto. Tällekin alueelle muodostuu varmasti ajan saatossa hieno puisto, joka jatkuu Finlandia -talon taitse Töölönlahdelle, kunhan kaikki rakenteilla olevat talot on saatu valmiiksi.

 

 
Musiikkitalon ja Kiasman välistä aukeaa Ruoholahteen vievä Baana, joka on kevyen liikenteen käyttöön uudistettu entinen ratakuilu, jota pitkin tavarajunat ovat kulkeneet Rautatieasemalta Länsisatamaan.

Baana ei ole vain kulkureitti, vaan sen varrelle on tehty oleskelua ja elävää kaupunkikultturia muodostamaan skeitti- ja palloilualue.


Baanan Ruoholahden päästä voisi lähteä kiertämään joko rauhallisemman lenkin Hietaniemen kautta tai sitten kohti keskustaa Bulevardille. Tällä kertaa lähdimme Bulevardille, joka on Helsingin keskieurooppalaisuutta henkivä puistokatu. Bulevarilta poikkesimme Sinebrychoffin, tuttavallisemmin Koffin puistoon, jonka mäen laella on kahdeksankulmainen torni. 
 

Kaupunkiretken päätti vielä pistäytyminen ruuhkaiselle Manskulle ja ajelu raitiovaunulla, mikä olikin Rastalle ensikokemus.


1 kommentti:

  1. Upeat ja erilaiset esittelykuvat hienosta synnyinkaupungistani :-) Näille kavereille voisi olla virka kaupungin markkinointitiimissä...?

    VastaaPoista