sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Raakaa hommaa 2

Kirjoitin vuosi sitten luentomuistiinpanot Heidi Rubinin raakaruokintaluennolta. Kirjoitus löytyy TÄÄLTÄ. Lokakuun alkupuolella osallistuin jatkoluennolle, missä käsiteltiin pääasiassa eri ravintoaineita ja niitäkin vain tärkeimpien sellaisten osalta. Kirjoitan nyt puhtaaksi nämä luentomuistiinpanot, vaikka päällimmäisenä tulee mieleen, että miksi vaivautua, sillä ruokintaan perehtyneitä kirjoituksia löytyy netistä pilvin pimein. Kysymys onkin, että mihin tietoon voi luottaa? Ruokinta ja ravitsemus on aiheena sellainen, jonka pitäisi perustua tutkittuun tietoon mm. eri ravintoaineiden saantisuosituksista sekä elimistön aineenvaihdunnasta, mutta siitä huolimatta jostain syystä koirien ruokinta on asia, josta löytyy mielipiteitä ja asiantuntijoita laidasta laitaan niistä tutkituista faktoista huolimatta. Minä en ole asiantuntija ja kuten moni muukin, luotan siihen mitä minulle kerrotaan. Olen ihan samalla lailla vedettävissä kuin pässi narussa, kuin kuka tahansa, joka luottaa siihen, että kaupan hyllyltä ostettu koiransapuska kattaa koiran ravinnontarpeet. No pitääkö tässä nyt ryhtyä asiantuntijaksi tai tietää pakkausmerkintöjen kommervenkit elintarvikelainsäädännön puitteissa tai harrastamaan excel laskentaa varmistuakseen, että koira saa riittävät ravintoaineet? Ei helkkarissa. Pitkälle pääsee, jos opettelee edes jotain perusperiaatteita ja "lukee" omia koiriaan.

Koiranruokateollisuus on osaltaan muokannut ihmisten käsitystä ruokinnasta tuotantosyistä johtuvaan kustannustehokkaaseen suuntaan ja esimerkkinä siitä moni netistä löytyvä kirjoitus väittää, että koira on sekasyöjä ja sillä perustellaan erilaisten ei-eläinperäisten proteiinien (lähinnä siemenviljojen) olemassaolo osana ruokavaliota. Voiko kuluttaja todellakin luottaa, että tasapainoiseksi täysravinnoksi mainostettu tuote (tähän on menty myös raakaruokapuolella tätä nykyä!) olisi riittävä koiran päivittäisen ravinnotarpeen kannalta? Huomata kannattaa, että päästäkseen markkinoille, tuotteen on täytettävä keskivertoyksilön vähimmäissaantisuositukset eri ravintoaineden osalta, MUTTA ONKO SE TARPEEKSI? Minimitarve ei esimerkiksi proteiinin osalta tarkoita, että sitä olisi tarpeeksi ja koira voi kärsiä huonolaatuisen proteiinin (viljat) vuoksi proteiinien puuttesta. Moni (myös kilpailevan) vinttikoiran omistaja ruokkikin koiraansa 50/50 periaatteella, mikä onkin varmasti hyvä ja toimiva tapa.

Tässä ne lupaamani muistiinpanot.

PROTEIINIEN TARVE
  • saanti on riittävä, kun määrän on 25% kuva-aineesta
  • yläraja on 56-58% kuiva-aineesta
  • kuivamuona 20-35%
  • keskirasvainen liha 40-45%
  • ravitsemuksellisesti ei ole kovin helppoa ylittää koiran valkuaisen sietorajaa ja proteiinien pelko on turhaa. Koira on petoeläin, miksi ihmeessä sen ruoassa ei saisi olla proteiinejä?
VÄLTTÄMÄTTÖMÄT AMINOHAPOT
  • karnitiini on aminohappo, jota saadaan sisäelimistä ja punaisesta lihasta
  • osallistuu energiantuotantoon erityisesti sydänlihaksessa
RASVAHAPOT
  • rasvassa on paljon energiaa, joka vapautuu ketoosiaineenvaihdunnan kautta, mikä on  petoeläimen tapa tuottaa energiaa
  • ei nosta verensokeria (vrt. hiilihydraatit)
  • rasvaa tarvitaan: hormoniaineenvaihdunta, turkki, iho, rasvaliukoisten vitamiinien kuljetus
  • virallisten suositusten mukaan 1% on liian vähän
  • koira "sietää" runsasrasvaista ravintoa (25% kuiva-aineesta)
  • monet koirat kärsivät rasvahappojen puutteesta
  • kuumennus pilaa tuotteen
  • omega 3:n hyviä lähteitä kalaöljyt, rasvainen kala, pellavansiemenöljy ja -rouhe. Usein liian vähän ravinnossa (tulehdukset, niveljäykkyys)
  • omega 6 lähteitä eläinrasva, kasviöljyt. Usein liikaa suhteessa omega 3:een. Luomulihassa rasvahappokoostumus erilainen rehun vaikutukseseta johtuen.
MINERAALIT
  • kalsiumia saadaan pääasiassa eläinten luista hydroksiapatiitti muodossa.
  • fosforia saadaan lihasta, lihaisista luista
  • ei yleensä puutostiloja
VITAMIINIT
  • A -vitamiini vaikuttaa hämäränäköön, kasvuun, kudosten erilaistumiseen sikiöaikana, hormonitoimintaan, pintakudoksen (iho, suonet) muodostumiseen. Hyviä lähteitä ovat maksa, kananmunan keltuainen, kalanmaksaöljy. Koirat sietävät jopa 50 kertaisia A-vitamiinitasoja ilman myrkytysoireita.
  • D-vitamiini helpottaa kalsiumin ja fosforin imeytymistä. Tarvitaan luuston normaaliin mineralisoitumiseen. Puutosoireina luuston pehmeneminen, riisitauti. Hyviä lähteitä maksa, kala, kalanmaksaöljy.
VESILIUKOISET VITAMIINIT
  • B1, B2, B6, B12, biotiini, C-vitamiini. Ei juurikaan yliannostuksen vaaraa.
  • C-vitamiini edesauttaa hyvää yleiskuntoa ja kollageenin tuotannossa.
Jos haluaa lukea laajemmin aiheista, niin suosittelen esimerkiksi:

A-vitamiinista Katiskassa
Rasvahapoista Katiskassa

Ja  mitä löytyy meidän koirien kupista? Ei ainakaan nappulaa. En ole myöskään barffauksen kannattaja, sillä käytänössä luut kun eivät ole 50% lihaa-50% luuta, joten barf ohjeilla luun osuus tulisi olemaan liian suuri ruokavaliosta. Koirat syövät kerran päivässä, eli aterioita on 7. Luita meillä syödään ehkä 3 kertaa viikossa ja yksi niistä aterioista saattaa olla ihan pelkkä luuateria, mutta muilla kerroilla mukana tulee myös lihaa. Liha on siis pääasiallinen kupin sisältö ja se on vaihtelevasti nautaa, peuraa, lohta, mahaa, kalkkunaa, heppaa, lammasta, lihaista rasvaa. Lisäksi nökäre maksaa useamman kerran viikossa plus ravintolisät: kalaöljy ja kalanmaksaöljy joka päivä ja sitten viikon aikan vähän sitä sun tätä eli C-vitamiini, oluthiiva, merilevä, ja Teräsrekku. Kasviksia en juuri anna ja niilläkin on lähinnä rooli ulosteen koostumusta pehmentävänä. Mitään määriä en laske enkä punnitse, tarkkailen koirien painoa ja yleiskuntoa ja kuppiin menee about 3% koiran painosta. Joskus enemmän, joskus vähemmän. Mielestäni koiran ruokinta ei voisi olla yksinkertaisempaa, näenhän itse, mitä kupista löytyy toisin kuin nappularuoalla, jossa joudun luottamaan valmistajan ilmoittamiin ravintoaineisiin ja niiden määriin. Voin myös helposti muokata ruokintaa koirakohtaisesti, vähentämällä tai lisäämällä eri ruoka-aineita esimerkiksi lihaista rasvaa tai  antamalla kasviksia koirakohtaisesti, jos vatsa on kovalla (mitä se ei lähes koskaan ole). Tämän ruokintamuodon näkyvinä etuna on ollut se, että koirien paino ei juurikaan vaihtele, vatsat toimivat pääsääntöisesti hyvin, ulosteen määrä on vähäistä, koirat eivät pahemmin piereskele eikä silmät ja korvat töhni, kynnet ovat kovat ja kasvavat hyvin ja hampaat pysyvät hammaskivettöminä. Tästä viimeksi mainitusta esimerkki tältä kesältä, kun Rypyltä piti poistaa tapaturmaisesti lohjennut etuhammas ja lääkäri operaation alkaessa ehdotti, että poistetaan samalla hammaskivi, mutta eipä sieltä suusta löytynyt mitään muuta poistettavaa, kuin se lohjennut etuhammas. Huonoja puolia on ruoan vaatima tila ja jos jotain kausittain saatavaa lihaa on tarjolla, niin ei kauheasti naurata, jos pakastin onkin jo ääriään myöten täynnä. Tämän ongelman saa toki ratkaistua sillä, että hankkii lisäpakastimen. Matkaeväsasia on myös sellainen, mikä pitää ottaa huomioon, mutta en ole kokenut sitä ongelmaksi. Käytän koulutuspaloina Natural Menu -nappulaa, joten sitä voi aina ottaa ruoaksi asti mukaan. Myös kuivalihaa on saatavilla ja päivän tai parin pakasteet kulkevat ihan hyvin mukana vaikkapa pienessä kylmälalukussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti