keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Otteita kirjasta Gazehounds and Coursing, M.H. Dutch Salmon (revised and expanded edition 1999)

Vinttikoirilla metsästämisestä tai coursingista löytyy englannin kielellä joitakin mielenkiintoisia kirjoja. Tässä otteita amerikkalaisen M. H. Dutch Salmonin kirjoittamasta kirjasta Gazehounds and Coursing. Kirjoittajalla on pitkä kokemus eri vinttikoirien ja lurchereiden metsästyskäytöstä ja kirjassa kuvaillaan myös hänen omiin havaintoihin perustuen millainen hyvä coursing -koira on rakenteeltaan. 

Englanninkielinen teksti on käännöksen perässä, joten jos jollain on täsmennettävää, niin mielelläni otan korjausehdotuksia vastaan.

******


Vaikka alkuperäisten vinttikoirien syntyperä on peittynyt taruihin, tiedämme, että ne kaikki ovat alusta alkaen olleet rakenteeltaan samantyyppisiä. Jotta koira olisi kykenevä metsästämään sillä pitää olla tietyt rakenteelliset ominaisuudet. Koiran tehtävä ja tarkoitus on juosta ja ottaa kiinni sekä tappaa saalis (tai pitää sitä paikallaan) ja näin ollen tarkastelemme rakennetta, joka myötävaikuttaa nopeuteen, kestävyyteen, ketteryyteen, voimaan (tärkeää koirille, jotka ajavat saaliseläintä, joka taistelee vastaan) sekä "eheyteen", mikä tarkoittaa kykyä juosta voimiaan säästämättä, usein ja loukkaantumatta.
While the development of the original gazehounds is clouded in ancient lore, we do know that all gazehounds, since the beginning, are of a similar conformation. There are certain anatomical features essential to any hound that would course. Once again we must return to the hound's purpose: to outrun, catch and kill game. Thus we will consider conformation that contributes to speed, endurance, agility, strength (important to hounds that pursue game that fights back) and what hound people call "soundness", which might best be described as the ability of a hound to run hard and often without injury. 

Irlanninsusikoiraa mahdollisesti lukuun ottamatta, kaikilla vinttikoirilla on pitkänomainen, solakka kaula, pää ja kuono. Tämä muoto vähentää tuulenvastusta ja ruumiin eteen ojentuva osuus lisää koiran ulottuvuutta, jotta se pystyy tarttumaan saaliiseen kovassa vauhdissa, kuten myös asettaa painopisteen eteenpäin lisäten nopeutta.
Koska vinttikoira metsästää enemmän näöllään kuin hajuaistilla se pärjää heikolla kuono-osalla ja jopa heikolla purennalla, kun metsästetään kania tai jänistä. Mutta silloin, kun koiraan on tarkoitus tappaa kettu, kojootti tai kauris, se tarvitsee todellista voimaa leukoihinsa...
With the possible exception of the Irish wolfhound, all the gazehound breeds show a long, slender form of neck, head and muzzle. This shape reduces wind resistance and all that length stretched out ahead of the body increases the dog’s reach, that it might take hold of the quarry at high speed, and as well sets the center of gravity forward, thus increasing speed…
A gazehound, since it hunts by sight more than scent, can get along with a weak nose and, when hunting rabbits or hares, even a weak bite. But if a hound is going to kill a fox or coyote or deer by itself it is going to need some real power in its jaws. ...

...lapa vaikuttaa askelulottuvuuteen, vaimentaa iskuja ja antaa askeleeseen voimaa, joten se on kaikkein oleellisin rakenteen osa millä tahansa coursing -koiralla. Lavan tulisi olla melko pitkä ja hyvin kulmautunut, jotta askel olisi jouheva ja tehokas.
...the scapula is a factor in reach, shock absorption, and power in the stride, and thus is a most pertinent structure for any hunting dog. The shoulder blade should be relatively long in coursing hounds and "well laid back", to quote the traditional phrase, to allow for a smooth efficient stride.

...Asiantuntijat, kuten Curtis Brown (Dog locomotion and gait analysis) toteaa, että erityisesti vinttikoirilla, joilla etuosan rakenne perustuu pitkiin ja kapeneviin luihin (lapa, olkavarsi, värttinäluu/kyynärluu), rakenne on toimiva huomattavasti pienemmällä kuin 45 asteen lavan kulmauksella.  Brown jopa mittasi osana tutkimuksiaan lavan kulmausta erilaisilla koirilla ja käyttäen vinttikoiran standardinaan AKC:n (American Kennel Club, tyypillisesti näyttelylinjaisia koiria ja tässä tekstissä yritetään siis tehdä eroa käyttölinjan ja näyttelylinjan koiriin) greyhoundeja. Brown sanoo, että useimmilla roduilla ”30 asteen kulmaus (pystysuoraan nähden) on hyvin kulmautunut. Vinttikoirien lavat ovat noin 10 astetta jyrkemmät, kuin muuntyyppisillä koirilla.” Näin ollen Brownin tulkinnan mukaan vinttikoirien lavan kulmaus on noin 20 astetta pystysuoraan nähden.
...Authorities such as Curtis Brown (Dog locomotion and gait analysis) note that sighthounds in particular, with their long, attenuated scapula, humerus (upper arm) and radius/ulna (leg bones) necessarily function with a shoulder layback considerably less than 45 degrees. Apparently, Brown did in fact measure shoulder layback on various dogs as part of his study, using AKC greyhounds as his sighthound standard. Brown says that for most breeds "thirty degree layback (from the vertical) is well-laid back. Sighthounds have blades about 10 degrees steeper than found on other classes of dogs." This would leave our Brown-created sighthound with a layback of about 20 off the vertical.

…Jyrkempi lapa antaa mekaanista etua nopeuteen.
...There is a mechanical advantage for speed in a steeper shoulder blade. 

…Ratagreyhoundeilla, maailman nopeimmilla koirilla, on kohtuullisen suorat lavat ja todennäköisesti lähellä Brownin 20 asteen kulmausta. Näiden koirien ei kuitenkaan tarvitse juosta (laukata) pitkä matkaa, kuten maastossa juoksevien koirien … ja ne juoksevat (laukkaavat) tasaisella radalla. Niiden askelulottuvuus syntyy valtavasta voimasta ja notkeudesta, mitkä mahdollistavat vartalon koko etupuoliskon kohottamisen ja eteenpäin kurottamisen (laukka) askeleessa.
...Track greyhounds, the fastest dogs in the world, show relatively straight shoulders, probably close to the Brown figure of 20 degree layback. However, these hounds don't have to run the distance a field hound does...and they run on a smooth level track. Their reach comes from their great strength and flexibility which allows them to elevate the entire front half of the body as they lift and stretch into their stride.

…Lapa, joka on enemmän kulmautunut, antaa mekaanista etua kestävyyteen ja “eheyteen”. Olettaisin, että huipputason coursing -greyhoundit, salukit ja vinttikoirasekoitukset (tässä viitataan koiriin, jotka kilpailevat open field coursing –kilpailuissa, jotka järjestetään avoimessa maastossa, elävän riistan perässä), jotka pystyvät juoksemaan saaliin kiinni kahden-neljän minuutin open field kilpailuissa (yhdestä kahteen mailia ts. 1600–3200 metriä), omaavat jyrkemmän lavan sijaan lähempänä Lyonin/Millerin määrittelemän 30 asteen lapakulmauksen.
...There is a mechanical advantage for endurance and soundness in the more angulated shoulder, and I suspect that measurements of top coursing greyhounds, salukis and mixed breed hounds that can run down game in two-to-four minute open field races (one to two miles) would show a shoulder layback closer to the Lyon/Miller thirty degree angulation than the steeper blade. 

...Vinttikoirilla suurin askeleeseen tuleva voima tulee kuitenkin takaosasta. Lavan (ainakin maastokoiralle) olisi hyvä olla suhteellisen hyvin kulmautunut ottaakseen vastaan takaosan voiman pehmeästi ja mahdollisimman vähän voimaa haaskaamatta.
...For the sighthound, most of the power for the stride comes from the hindquarters anyway. Best, (best for the field dog anyway) for the shoulder blade to be "relatively" well angulated to take the power from the hindquarters smoothly and with as little wasted effort as possible.
…Lapaan liittyy olkavarsi. Olkavarsi on vinttikoirilla myös suhteellisen pitkä. Paras kompromissi nopeuden ja kestävyyden suhteen voisi olla 30 asteen lapakulma ja lavan ja olkavarren välinen 110–120 asteen kulma.
...Along with the shoulder blade is the upper arm (humerus). The upper arm is also relatively long on the gazehound; and, in the forequarters, the best compromise between speed and endurance might well be a shoulder angulation of about 30 degrees with an open angle between scapula and humerus of 110 to 120 degrees.

Suurimmalla osalla vinttikoirista runko on pidempi säkäkorkeuteen nähden. Pitkärunkoiset koirat (mitattuna rintalastan kärjestä istuinluuhun) peittävät (liikkeessä) maata ja tämä ominaisuus on nähtävissä monissa nopeissa maastogreyhoundeissa ja longdogeissa (jonkun vinttikoiran ja muun rotuisen koiran sekoitus). Olen kuitenkin nähnyt monta salukia, jotka eivät ole pitkärunkoisia (niiden korkeus on yksi yhteen rungon pituuden kanssa) tai niillä on vähintään lyhyt lanne ja ne juoksevat erittäin hyvin. Selitys löytynee siitä, että lanne ei muodosta kuin osan rungon pituudesta etu- ja takaosien välissä. Hyvin kulmautunut koira voi tosiaankin olla pitkärunkoinen ja silti lyhytlanteinen, kun rungon pituus muodostuu etu- ja takaosien leveistä kulmauksista. Lyhytlanteisella koiralla on etua ketteryydestä ja erityisesti käännösten tekemisessä ja vaihtelevammassa maastossa selviytymisessä ja muiden ominaisuuksien ollessa samoja enemmän kestävyyttä kuin pitkärunkoisemmalla koiralla… Ei mitenkään yllättävää, että greyhoundit ovat nopeampia ja salukeilla on enemmän kestävyyttä.
The body of most gazehounds is long in relation to height at the withers. Long-bodied dogs (measured from the point of the sternum to the point of the pelvis) are ground coverers and this trait especially is seen on many of the fast greyhounds and "longdogs" used for open field work. However, I have seen many salukis which are not long bodied (their height at the withers is about the same as their body length), or are at least short coupled, and they run extremely well. I should be explained that the coupling is not the entire length of body but merely the length of body between the quarters. Indeed, a well angulated hound can be long bodied and still be short coupled as the wide, well angulated fore and hindquarters make up the difference. A short coupled hound has advantage in agility, especially turning ability, should handle variable terrain better, and all else being equal will have more endurance than the long-bodied hound. ...Not surprisingly, the greyhounds are faster; the salukis have more endurance.

Vastoin yleistä käsitystä hyvällä vinttikoiralla ei tarvitse olla voimakasta selän kaarta. Kaari on taaempana lantion päällä eikä se saa olla liiallinen. Juuri tämän selän ja lantion ja reittä pitkin sääreen asti ulottuvan lihaksiston vuoksi coursing -koiran lihaksisto on niin hyvin kehittynyt. Enemmän kuin mikään muu, nämä lihakset tuottavat voiman ja vauhdin, mikä asettaa vinttikoirat monta askelta muun tyyppisiä koiria edelle.
Contrary to popular notion a good gazehound does not have a great arch to its back. What arch there is, is further back, over the loin, and should not be extreme. It is along this back and loin and into the upper and lower thighs that the musculature of the coursing hound is so well developed. These muscles, more than anything else, provide the drive and speed that sends the gazehound steps ahead of other types of dogs.

Takaosan suhteen on yhtä paljon kiistaa sen oikeasta rakenteesta aivan kuten etuosankin kohdalla. Kysymys on enimmäkseen reisiluun oikeanlaisessa kulmauksessa.
At the hindquarters there is as much dispute regarding proper conformation as with the forequarters. The issue is mostly over the proper angulation of the upper thigh (femur).

…Ratagreyhoundeilla, koirista nopeimmilla, on yleensä vaatimattomat takakulmaukset; polvi ei ole suora, mutta verrattuna metsästäviin vinttikoiriin se on kohtuullisen suora. Tämä käykin järkeen, sillä koirat joilla on suuremmat kulmaukset ovat kestävämpiä ja ne ylläpitävät vauhtia paremmin siinä missä koirat joilla on suoremmat polvikulmaukset (ja jyrkemmät lapakulmaukset) kiihtyvät paremmin. Tämä on totta minkä tahansa vinttikoirarodun osalta.
...Track greyhounds, the fastest of all dogs, generally show a very moderate rear angulation; the stifle on the track dog is not straight, but compared to gazehounds that hunt is relatively straight. That all makes sense for, all else being equal, the hounds with greater angulation have more endurance, better sustained speed, while the straighter stifled dogs (and steeper shouldered dogs) accelerate better. This is true whatever the hound breed. 

…Tasapaino on olemassa niin kauan kun etukulmaukset ovat suuremmat kuin takakulmaukset. Kun kulmausten suuruus vaihtuu päinvastaiseksi – enemmän kulmauksia takana kuin edessä (monet AKC:n greyhoundit edustavat tätä epätasapainoa), etuosa ei pysty ottamaan vastaan takaosan suurempaa voimaa.
...As long as the front angulation is greater than the angulation in the rear, the balance will be there. Where balance would suffer is where angulation is reversed - more angulation in the rear than in the front (many AKC greyhounds suggest this imbalance), which could leave the forequarters overpowered by the drive from the rear. 

Kaikki, joilla on kokemusta vinttikoirien käyttöominaisuuksista, ovat samaa mieltä siitä, että lantion pitäisi olla pitkä ja leveä. Tämä on jälleen merkki takaosan voimasta. Lantion ei pitäisi kuitenkaan olla liian jyrkkä… Maastossa juoksemista ajatellen, liian jyrkkä lantio yhdistettynä ylikaareutuneeseen lanteeseen on resepti lyhyen matkan juoksijalle.
Everyone with a working knowledge of gazehounds agrees the croup should be long and broad, and set slightly higher than the withers. Again one looks for more power from the hindquarters. But the croup should not be too steep. ...For open field work, a steep croup in conjunction with an over-arched loin is a recipe for a short distance courser.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti